Ravintola Karassa tuli käytyä rullakebu testillä Kokemäellä Satakunnassa. Olen kyseisellä paikalla käynt joskus jo aiemmin,mutta silloin nimi oli eri ja omistaja oli eri, tämä siis nyt aivan tuore rullakebu "testi". Tilasin ihan normaalin rullakebabin ilman lisälihaa jotta nähdään normi annoksessa lihan määrä. Ihan keskiverto määrä oli lihaa ja majoneesista erityis maininta . Majoneesi oli kyllä taivaallisen maukasta. En nyt enää jaksa arvosanoja sanella, vaan selittelen että voiko suositella vai ei. Heikoimmin tähän mennessä menestynyt kebabbila löytyy Savonlinnasta sellainen paikka kuin uskudar kebab. Ja parhaimman paikan titteliä pitää halikon kebab pizzeria ja sitten tämänkertaisen paikan edellinen pizzeria eli pizzeria eke vai eka.No niin tai näin kyllä karankin rullakebua suositella voi. Ja mitä Kokemäen heikkoon tietämykseeni tuli niin alla hiukan lisäinfoa.
Kokemäki (ruots. Kumo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 503 ihmistä, ja sen pinta-ala on 531,27 km2, josta 50,92 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 15,62 asukasta/km2. Elinkeinorakenne jakautuu toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto 9,0 %, jalostus 30,0 %, palvelut 61,0 %. Kokemäen naapurikunnat ovat Eura, Harjavalta, Huittinen, Pori, Sastamala, Säkylä ja Ulvila. Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäkeen vuonna 1969. Kokemäen kihlakunta käsittää Harjavallan, Huittisten ja Kokemäen kaupungit sekä Köyliön ja Säkylän kunnat. Asukasluku kihlakunnan alueella on 34 898 henkeä. Nämä samaiset kaupungit ja kunnat kuuluvat myös Satakunnan verotoimiston Kokemäen toimipisteen alueeseen. Maatalouden tutkimuskeskuksen Satakunnan tutkimusasema toimi Järilän kylässä vuosina 1929–1996. Kokemäen kaupunginvaltuusto päätti 15. joulukuuta 2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Harjavallan ja Ulvilan kanssa, mutta hanke kariutui Ulvilan muutettua päätöstään. Keskeisen sijaintinsa ja vanhan asutuksensa johdosta Kokemäki on ollut historiallisesti merkittävää keskusaluetta. Kokemäellä sijaitsee muun muassa rautakauden ja keskiajan muinaisjäännöksiä. Satakunnan historiallista maakuntaa kutsuttiin myöhemmällä keskiajalla usein Kokemäenkartanon lääniksi. Kokemäen keskustaajaman ja kaupungin alueen halki virtaa paikkakunnan mukaan nimetty 121 kilometrin pituinen Kokemäenjoki. Kokemäenjoen vesistöalue on neljänneksi suurin Suomessa. Kolsin vesivoimalaitos sijaitsee Kokemäellä.
Tunnettuja Kokemäellä syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Eemeli Aakula, kansanedustaja Gust Aakula, amerikansuomalainen toimittaja ja anarkosyndikalisti Gustaf Adolf Avellan, kielentutkija ja -kääntäjä Ari Hakahuhta, YLE:n uutistoimittaja Teemu Heino, taekwondo-urheilija Lars Hordeel, Ylä-Satakunnan ja Turun linnan vouti Toivo Horelli, poliitikko, lakitieteen lisensiaatti ja pankinjohtaja Frans Peter von Knorring, Finströmin kirkkoherra, Ahvenanmaan koululaitoksen isä Juha Korkeaoja, maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja Teemu Lehtilä, näyttelijä Svante Lehtonen, ammattiyhditysmies ja toimittaja Kullervo Manner, toimittaja, kansanedustaja ja poliitikko Mika Marila, alppihiihtäjä Juhani Merikallio, radiotoimittaja Tyyne Paasivuori, kansanedustaja Osmo Pertola, "Kokemäen Uuno", viihdetaiteilija Antti Potila, Rauma-Repolan ja Finnairin entinen pääjohtaja Pekka Puustinen, tutkija ja kauppatieteiden tohtori Jorma Rudanko, oikeusneuvos Erkki Ryömä, kansanedustaja ja poliitikko J. Savolainen, Maj Karma -yhtyeen rumpali Pablo Seppä, muusikko, näyttelijä E. N. Setälä, professori, suomen kielen tuntija, poliitikko, valtioneuvos Ville-Juhani Sutinen, runoilija, suomentaja ja kirjallisuuskriitikko Jan Timoska, jalkapalloilija Sampsa Timoska, jalkapalloilija Matti Toivonen, toimittaja, laulaja ja humoristi Verner Viitasaari, puutarhuri.
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokemäen rautatieasema Kokemäen kautta kulkevat Vihdin ja Porin välinen Valtatie 2, Nokian ja Porin välinen valtatie 11 sekä Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12. Tampereen ja Porin välisellä rautatiellä liikennöivät matkustajajunat pysähtyvät Kokemäen rautatieasemalla (ent. Peipohjan asema). Aseman lähellä valtatie 2:n varrella on Helsingin ja Porin välisten pikavuorobussien pysäkki. Alkuperäinen Kokemäen rautatieasema sijaitsi nykyisestä asemasta noin kolme kilometriä Tampereen suuntaan. Muita Kokemäellä sijainneita rautatieliikennepaikkoja ovat olleet Risteen ja Kyttälän asemat sekä Järilän seisake. Kokemäki–Rauma-radalla on vain tavaraliikennettä. Kokemäellä sijaitsee harrasteilmailun käytössä oleva Piikajärven lentokenttä. Lähin lentoasema on Porin lentoasema. Vesiliikenne Kokemäenjoella on rajoitettua, sillä vesivoimalaitokset Kokemäellä ja Harjavallassa estävät lähes täysin pidemmän matkan liikenteen. Paikallinen veneily ja muu joen virkistyskäyttö on kuitenkin suosittua.
